Ville Isomöttönenusers.jyu.fi › ~vilisom › projektiluento.pdfIsomöttönen, V. (2014, June)....

Projektiluento

Ville IsomöttönenVille.isomottonen@jyu.fi

Aineopintojen projektikurssi TIEA207

Projekti?

● Työmuoto

● Hanke tavoitteen toteuttamiseksi

● Projekti alkaa ja päättyy

● Väliaikainen organisaatio

● Tutkimusprojekti, ohjelmistoprojekti, ideointiprojekti, kehittämisprojekti, jne…

Ryhmätyö – miksi pohtia?

● Helposti ajatellaan, että ryhmätyökokemus on ryhmätyöosaamista

● Voi kuitenkin olla, että

ryhmätyökokemus ≠ ryhmätyöosaaminen

Ryhmätyön käsitteitä tällä kurssilla

● Normisto

● Rooli

● Status

● Oikeudenmukaisuus● Group establishment; self-belief; group as social

capital

Normisto

● Ryhmään syntyy normisto

“An obvious indication that norms are at work is the existence of some uniformity of attitude or behavior amongst the group members” (Brown, 1988)

● Näkyy kulttuurissa esim. ihmisryhmittymien pukeutumisessa, uutisointityyleissä, jne

● Hmm? näkyy esim. siinä minkälainen huumori on ryhmässä soveliasta, minkälaista kieltä käytetään puhuttaessa opinnoista, jne.

Brown, R. (1988). Group processes: Dynamics within and between groups. Basil Blackwell.

Normisto● Voi ilmetä epämuodollisina ilmaantuneina patterneina tai

pidempinä traditioina --- lienee ykittäisessä projektissä usein ensimmäisen kaltaista

● Yksilöllä taipumus adaptoitua ryhmän normistoon ryhmään tullessaan ...pohdintaa (esim. uusi työpaikka)…

● Antaa yksilölle referenssin, jonka avulla ympäristöä voi tulkita

● Luo tehokkuutta yksilön toimintaan● Helpottaa ryhmän tehtävien koordinointia● Määrittää ja vahvistaa ryhmän identiteettiä● Liittyy myös sosiaaliseen säätelyyn ...pohdintaa (esim.

erilaiset ryhmät, joihin kuulumme)

Brown, R. (1988). Group processes: Dynamics within and between groups. Basil Blackwell.

Roolit

● Ryhmään syntyy (esim. epämuodollinen harrastusporukka) tai siinä on määritellyt (esim. IT-tiimi) roolit (hmm, vrt. pelinkehitystiimit)

● Eräs jaottelu: Tehtäväspesialistit vs sosio-emotionaaliset toimijat

● Yksilö voi ilmentää molempia ominaisuuksia ylläolevista

● Roolit voivat ilmetä tilannekohtaisesti

Brown, R. (1988). Group processes: Dynamics within and between groups. Basil Blackwell.

Roolit● Roolien hyötyjä:

– tehokkuus; tavoitteet helpompi saavuttaa (pohdintaa projektin suunnittelusta)

– tarve järjestykselle; ennustettavuus toiminnassa– merkityksellisyys yksilöille; yksilöt ymmärtävät

itsensä ryhmän kontekstissa

Brown, R. (1988). Group processes: Dynamics within and between groups. Basil Blackwell.Brown, R. (1988). Group processes: Dynamics within and between groups. Basil Blackwell.Brown, R. (1988). Group processes: Dynamics within and between groups. Basil Blackwell.

Status

● Toisaalta kullakin ryhmän jäsenellä on tietty status (vrt. arvovalta)

● Kuten roolit, statukset ilmenevät sekä epämuodollisissa ja muodollisissa ryhmissä

● Kuten roolit, syntyvät ennustettavuuden tarpeesta

● Tässä ennustettavuus liittyy kompetensseihin, jolloin mm. töiden allokointi helpottuu

Brown, R. (1988). Group processes: Dynamics within and between groups. Basil Blackwell.

Status

● Korkean statuksen indikaattoreita:– kyky ideoitten ja toiminnan synnyttäminen ryhmässä– konsensukseen perustuva arvovalta; positiivinen rankkaus

muilta– ei välttämättä liittyy muilta saatuun “tykkäämiseen”; vrt.

(fyysinen) dominointi

● Statuksen määrittely voi johtaa leimautumiseen, joka edelleen voi vaikuttaa siihen, että yksilö suorittaa leimautumisensa tasolla, vaikka tämä ei vastaisi hänen todellista taitotasoa ...pohdintaa...

Brown, R. (1988). Group processes: Dynamics within and between groups. Basil Blackwell.

Status

● Yksilön status voi muuttua tilanteen mukaan

● Yksilö vertaa itseään muihin ryhmän jäseniin ja näin ollen määrittää omaa “markkina-arvoansa”

Brown, R. (1988). Group processes: Dynamics within and between groups. Basil Blackwell.

● Great man (person) -teoriat: karisma, älykkyys, dominoivuus ja jopa fyysiset ominaisuudet kuten ikä ja pituus

● Yllä oleva todettu tutkimuksessa kuitenkin hankalaksi lähtökohdaksi

● Tilanteellisuus: hyvällä johtajalla on kyky auttaa ryhmää selviytymään käsillä olevasta tilanteesta

Status - Johtajuus

Brown, R. (1988). Group processes: Dynamics within and between groups. Basil Blackwell.

Status - Johtajuus

● “Nobody is superior to anyone else, (s)he may only be better at doing a specific thing” (Farrell, 1975)

● Yksilön vaikutusta ei voine kuitenkaan kokonaan unohtaa: “right person at the right time”

● Tutkimus identifioinut tehtäväorientoituneisuuden sekä sosio-emotionaalisuuden dimensiot, ja todennut, että yksi ja sama henkilö voi ilmentää näitä molempia ja että paras johtaja omaa jotain molemmista

● Tavoite saada nämä dimensiot vastaamaan käsillä olevaa tilannetta ...pohdintaa...mitä tilanne vaatii

Brown, R. (1988). Group processes: Dynamics within and between groups. Basil Blackwell.

Sosiaaliset vaikuttimet

● Enemmistön vaikutus: Mukautuminen ja mukauttaminen enemmistöön koheesion säilyttämiseksi

● Yksilön statuksella voi olla merkitystä siinä, miten mukautuminen tapahtuu

● Vähemmistö (yksilö) voi myös aiheuttaa normistoon muutoksia, jos näkökannat perustellaan ja pyritään osoittamaan systemaattisesti valideiksi

● Pohdintaa: akateeminen asiantuntijaympäristö?

Brown, R. (1988). Group processes: Dynamics within and between groups. Basil Blackwell.Brown, R. (1988). Group processes: Dynamics within and between groups. Basil Blackwell.

Esimerkkitutkimus

● Esimerkiksi Barnesin (2001) tutkimuksessa pääkategoriat olivat seuraavat:– Single-minded intellectuals: experts and spokespersons, who

nevertheless ignore distractions and do not listen to other people's ideas

– Interactive leaders: managers and collaborators who also work as facilitators, helpers, spokespersons, experts and critics

– Responsive intellectuals: combination of the above two: not too often managers, but open-minded experts and spokespersons; speak with authority but listen to other people

– Attention-seekers: what ever the activity, these people make them a focus of attention; can work as a manager, spokesperson, and expert, but never as facilitator, collaborator, or helper

Barnes, M. (2001). Collaborative learning and student change: A case study. In J. Bobis, B. Perry \& M. Mitchelmore (Eds.), Numeracy and beyond (Proceedings of the 24th annual conference of the Mathematics Education Research Group of Australasia, Sydney, pp. 82-89). Sydney: MERGA.HUOM! Vain yksi esimerkkitutkimus, jota ei löytynyt enää verkosta 10/2016??

Esimerkkitutkimus

● Esimerkiksi Barnesin (2001) tutkimuksessa pääkategoriat olivat seuraavat (jatkuu edelliseltä kalvolta):– Attention-avoiders: often work as a facilitator, collaborator,

or helper, but rarely influence or distract others; keep a low profile

– Some other (Helpless, Outsiders): first of these regularly take an in-need-of-help position and persuade other people to tell them what to do or do the work for them. The latter are those who are frequently interrupted or ignored

– Huom! Rooli voi muuttua kontekstin ja tehtävän mukaan

Barnes, M. (2001). Collaborative learning and student change: A case study. In J. Bobis, B. Perry \& M. Mitchelmore (Eds.), Numeracy and beyond (Proceedings of the 24th annual conference of the Mathematics Education Research Group of Australasia, Sydney, pp. 82-89). Sydney: MERGA.HUOM! Vain yksi esimerkkitutkimus, jota ei löytynyt enää verkosta 10/2016??

Roolit ja oikeudenmukaisuus?

● Miten roolit vastaavat yksilöiden oppimismahdollisuuksia?

● Toteutuuko ryhmässä oikeudenmukaisuus?

Roolit vs oppimismahdollisuudet

Isomöttönen & Tirronen (2013); Isomöttönen, Tirronen & Coches (2013)

Oikeudenmukaisuus?

Isomöttönen, V. (2014, June). Making group processes explicit to student: a case of justice. In Proceedings of the 2014 conference on Innovation & technology in computer science education (pp. 195-200). ACM. (+ Isomöttönen, 2011)

Muita näkökulmia

● P. Hoggett. 1998. “The Internal Establishment.” In Bion’s Legacy to Groups, edited by Parthenope Bion Talamo, Franco Borgogno, and Silvio A. Merciai, 9–24. Karnac Books.→ “Human terror” or “death drive” as a condition that plays a role in groups. Group establishment is “known to exists while cannot be thought about” A very interesting paper!

● Nancy K. Turner (2014) Development of self-belief for employability in higher education: ability, efficacy and control in context, Teaching in Higher Education, 19:6, 592-602, doi: 10.1080/13562517.2014.901951

– ability can be developed (cf. fixed versus growth mindset)– one has the ability to achieve one’s goals (self-efficacy)– the environment at at hand allows for goal attainment

● Thus, self-belief is fostered through the experiences of success and mastery

● Group as a learning environment where self-belief can grow?● Group as social capital? ”Social capital in the creation of human capital”

See: Coleman, J. S. (1988). Social capital in the creation of human capital.American journal of sociology, 94, S95-S120.

Muita näkökulmia

● Unpredictability in educational group work?

● Teacher-selected vs. student-selected groups?

● Heterogeneous vs. homogeneous groups?

Sosio-dynaaminen näkökulma

● Peavy (1999):ongelmat, jotka helposti mielletään persoonaan, ajatellaankin persoonasta erillisiksi, taidoiksi joita voidaan kehittää

● Oikeudenmukaisuus, johon edellä käsitellyt asiat viittavat, ajatellaan taidoksi eikä osaksi persoonaa

● Oikeudenmukaisuus on taito, jota voi harjoitella!

Ohjelmistoprosessi, erit. Scrum

Mitä (ohjelmisto)prosessi tarkoittaa?

IEEE: The process by which user needs are translated into a software product. The process involves translating user needs into software requirements, transforming the software requirements into design, implementing the design in code, testing the code, and sometimes, installing and checking out the software for operational use. Note: These activities may overlap or be performed iteratively. See also: incremental development; rapid prototyping; spiral model; waterfall model.

Mitä (ohjelmisto)prosessi tarkoittaa?

● Omin sanoin: “Minkälaisin askelein tai vaihein edetään kohti tavoitetta”

● Erilaisia lähestymistapoja:

– W. Humphrey: ...discipline...: mitataan ja arvioidaan jatkuvasti sekä yksilö- että tiimitasolla

– Agile manifesto: http://agilemanifesto.org/ ...individuals and interactions...

Prosessi: kurinalaisuutta vai turvaa??

(pohdintaa)

Projektin käynnistäminen

● Projektinhallintatyökalut, sovelluskehitystyökalut, varmistus että työkalut toimivat (onko kaikilla versionhallintavalmius, sovelluskehitystyökalut asennettu jne.)

● Pienten hallintatapojen kiinnittäminen: miten toimitaan tapaamisissa, miten tapaamisista tiedotetaan, roolit ja tiedotusvastuut tapaamisissa, miten usein ryhmä kokoontuu, miten usein ryhmän jäsenet raportoivat toisilleen tehtävistä, jne...

Projektin käynnistäminen

● Yhteinen ymmärrys projektin tavoitteesta; käsitteellinen kuva

● Avoimet kysymykset

● Tehtävien tunnistaminen● Roolitus tunnistettuihin tehtäviin

Scrum

Release plan

Mikä on olennaista?

● Sitoutuminen prosessiin! ● Tilannetietoisuus ● Resurssit suunnitteluun vai tekemiseen?

“Sopivasti” kurinalaisuutta.● Hiljainen tieto projektiopetuksesta: viestinnän ja

ryhmän sisäisten suhteiden merkitys korostuu

Mikä on olennaista?

● Entä dokumentaatio? ● Riittävästi, jotta se ohjaa (edistää) projektin

toimintaa● J. Coplien: “Think!”

Muistilista projektin/prosessin suunnittelun tueksi

● Lyhyet syklit, muutama inkrementti, vesiputous?● Mitä viestintätapoja ja -kanavia käytetään?● Vastaako joku viestinnästä ryhmän

sisällä/ohjaajien suuntaan?● Roolit, kuten nimetäänkö projektipäällikkö?

Muistilista projektin/prosessin suunnittelun tueksi (jatkuu)

● Miten tietoa hallinnoidaan (git, slack, dropbox…)?● Tehtävien tunnistaminen: missä tieto

tunnistetuista tehtävistä säilytetään?● Kuka hallinnoi tehtäviä (kuten päivittää

tehtävälistaa)?● Miten tehtäviä jaetaan? Ts. jaetaanko

toiminnallisuuksia (kuten käyttötapaukset) vai sovelluksen osa-alueita (backend, frontend..)

● Milloin tehtäviä jaetaan?

Muistilista projektin/prosessin suunnittelun tueksi (jatkuu)

● Missä säilytetään tieto tehtävistä, jotka parhaillaan työn alla?

● Arvioidaanko projektin vaiheille tai tehtäville työmääriä?

● Kuinka usein tehtävien edistymisestä raportoidaan ryhmän sisällä?

● Kuinka usein ryhmän jäsenet vähintään tapaavat? Onko siis ryhmäpalavereja ohjauspalaverien lisäksi?

Muistilista projektin/prosessin suunnittelun tueksi (jatkuu)

● Mitä dokumentoidaan? Kirjoitetaanko ohjaustapaamisista ja/tai ryhmän palavereista muistio? Mitä sovelluksen suunnittelun osalta dokumentoidaaan?

● Miten toimitaan jos tulee ongelmia (riskit)?

10.10.2016

Esitellään projektin aihe sekä hallintatavat